19.12.2008

mounanimokowakunakatta

kuuntelin liikaa KAT-TUNin jouluista singleä ja nyt te kaikki saatte kärsiä siitä.

kappale-esimerkit ovat henkilökohtaisia mielipiteitäni.

siis että mistähän se vaan johtuu kun joku kappale iskee nykyiseen elämäntilanteeseen ja sitä sitten kuuntelee muutaman sata kertaa putkeen. siihen rakastuu koko sydämestään ja aina kun sitä kuuntelee myöhemmin, niin se on aina yhtä ihana. se on outoa, että ihminen pystyy sitomaan tunteitaan musiikkiin niin tiiviisti, eikä sen aiheuttama muisto sitten koskaan häviä. aina kun tiettyä kappaletta kuuntelee, siihen on tiivistynyt pala jotain, syy siihen miksi sitä tuli kuunneltua niin paljon silloin joskus.
Utada Hikaru - Kremlin Dusk, Nishikido Ryo - ordinary, KAT-TUN - White X'mas, Abingdon boys school - Innocent Sorrow, D'espairsRay - "Forbidden", Dir en grey - GLASS SKIN, Dir en grey - Umbrella, Dir en grey - THE FINAL, Gackt - Dears, Girugamesh - Kowarete Iku Sekai, Kagrra, - Utakata, Kagrra, - Uzu, ...

melko usein tapahtuu, että joku kappale tuo sellaisen tunteen, "tätä rakastan vielä eläkkeelläkin", mutta kun se kuitenkin melko harvoin oikeasti menee niin. se on vain hetken huumaa, kunnes löytyy seuraava.
alice nine. - WHITE PRAYER, Ayabie - Ancient-Tree, BUCK-TICK - Alice in Wonder Underground, Dir en grey - Cage, ...

tietysti myös kappaleet jotka saavat aina jonkin tunteen pintaan. tulet aina iloiseksi kun kuulet sen tutun melodian ja rytmin tai sitten kyyneleet kihoavat silmiin, kun pianon ensimmäinen sävel soi.
Masuda Takahisa - Pumpkin, KAT-TUN - 12o'clock, Acid Black Cherry - Black Cherry, Ayabie - Mefish no Uta, Koigara no Suihou, Dir en grey - Namamekashiki Ansoku, Tamerai ni Hohoemi (UNPLUGGED), Gackt - Vanilla, ...

sellaiset kappaleet, joihin on kasaantunut tunnetta, oli se sitten minkälaatuista tahansa. esimerkkinä joidenkin draama -sarjojen lopetuskappaleet. niiden tahdissa on itkenyt silmänsä ruvelle, nauranut ääneen, pettynyt sarjan henkilön puolestä, ehkä ollut onnellinen jonkun muun kuin itsensä takia.
TOKIO - Amagasa, Hirai Ken - CANVAS, Utada Hikaru - Prisoner of Love, Dir en grey - The Pledge, ...

voisin jatkaa noita listoja ties miten pitkälle, mutta koska en jaksa selata kaikkia mahdollisia läpi, jätän tähän. loput voitte päätellä itse, jos ei ole muuta aktiviteettiä.

later taters~!