NYT. TÄNÄÄN.

nyt soi: KELUN - CHU-BURA
mood: accomplished ! KIRJOTITUKSET LOPPUI TÄNÄÄN. bileet ? nope.

joooh. näin on.

nyt pitäisi pitäisi esim.
- hakea yliopistoon. katselin tuossa äsken noita helsingin oikeustieteellisen asioita, pääsykoekirjoja ja päivämääriä ja sen sellaista. siinä seuraava _ISO projekti siis. 8(
- mennä autokouluun pimeänajamanaa tai jotain. mutta kun en halua ja jaksa. en ole ajanut autoa varmaan kuukauteen taas. hyvä kun viimeeksi muistin missä on jarrupoljin ja miten kytkin toimii. 8(
- lähettää parit työhakemukset. tykkimäkee~n tykkimäkee~~een ! huomenna postitan. sitten jotain muuta settiä kenties. kaupungille laitoin, mutta kuka sinne nyt pääsee... 8(
- SYNTTÄRIT !!!11 tulee vanhus-olo, mutta minkä voi. kaikki ysikakkoset on tietysti tervetulleita bileisiin, hehhe. huono läppä ja kaikein lisäksi inside. 8(


tuli yllättävän keväinen fiilis muuten. ulkona paistoi eilen ja tänään erityisen kovasti aurinko. sitten kaikki lumi sulaa ja jäätyy ja tulee sohjoa ja peilijäätä ja lätäkköjä ja melkein ryllin tänään uggseilla. huomenna vaihdan tennareihin. mutta niistä menee vesi läpi. ja nyt tekee mieli jäätelöä, koska ajattelin uimarantaa ja kesää.

tämä

ensi kesän kesäpoika ?



tykkään siitä ehkä enemmän noissa normihiuksissa ja kuteissa kuin haorissa ja kenseikanit päässä. hmm. taidan jäädä kakkoseksi tuon taiteellisille kyvyille. yhyy.

sitten muihin aiheisiin.

(・∀・)ニヤニヤ

tein avatarin. mutta siitä tuli sukka, koska en ole tehnyt .giffejä varmaan vuoteen. piti muistaa kaikki tasot sun muut ja ajastuksia en jaksanut alkaa miettimään tai katsomaan anime-sarjasta vaikka olisi ollut hyvä. mutta -


klik klik niin se liikkuu. ehkä.

EI SE LIIKU ! MIKSEI ?! MITÄ IHMETTÄ ?! TT______TT yritin parhaani, anteeksi.

nukkumaan vai leffa vai piirtelyä vai animea vai kirja vai manga vai mitä ?

rankkaa kun on loma.

-iluy. ✖

P.S. äiti sanoi tänään käytännössä, että ostaisi meille Wiin, jos olisi parisataa ylimääräistä rahaa ! haaa ! eli vielä on chäänssit saada se synttärilahjaksi. yeah ! johtuu siitä, että mainostan sitä joka päivä kuinka paljon fiksumpi se on kuin pleikkari kolmonen, joten... ostan sen pleikkarin sitten kesälomatienesteillä ^^; sori äiti.

puhdasverisyyden voimalla vai millä

nyt soi: ei vielä mitään
mood: heräsin juuri, väsyttää.
kohta: meinasin nykäistä aamupalaa nassuun ja katsella vaikka jotain animea esim. sitten alkaa armoton matematiikan viime hetken kertaussessio. ehkä unissani joo.

mutta,

tuli kai luettua eilen "vähän" liikaa vampire knightia kun näen siitä jo unia... hmm.

unessa olin yhden hyvän ystäväni kanssa uimahallissa ja käsitin asian niin, että ystäväni ehkä tiesi, että olin vampyyri mutta ei sitä että olin myös puhdasverinen. sitten altaassa oli omat radat vampyyreille näiden tason (siis A,B,C,D -> puhdasverinen, aristokraatti, normaali ja ihmisestä muutettu) mukaan. uimahallin valvoja selitti tätä minulle ennen altaaseen menoani ja muistan, että minua hävetti joutua eri puolelle ystäväni kanssa, varsinkaan kun tämä ei tiennyt sitä etukäteen että joutuisin eri puolelle.

no sitten siellä altaassa oli joku muu puhdasverinen perhe johon kuului ainakin äiti, varhaisteini-ikäinen poika ja joitakin pienempiä lapsia. muistan, että katselin heitä ajatellen ja ihmetellen, että he ovat samanlaisia kuin minä ja sitten poika tuijotti minua kirkkaan punaisilla silmillään kuin olisi halunnut sanoa jotain mutta ei sitten sanonut. ja vielä hauskaa oli se, että kun en oikeasti pidä yhtään uimisesta niin ajattelin unessa "ei tämä ole yhtään hassumpaa puhdasverisen voimilla. ei ole edes yhtään rankkaa."

kun pääsin altaasta ystäväni odotti minua jo, ei loukkaantuneena vaan ainoastaan hämmentyneenä ja minua taas hävetti hänen jotakuinkin kunnioittava äänensävynsä, kun hän kysyi jotakin sen suuntaista kuin "koska sinusta tuli --?". noh, tietysti puhdasverisen tapauksessa näin oli aina ollut ja vampyyrinä (ainakin luulisin että hänkin oli vampyyri) hänenkin olisi se pitänyt huomata jo ensitapaamisesta lähtien. tai sitten minulle oli käynyt Yukit ja olin ollut jonkin aikaa ihminen ennen heräämistäni. en tiedä, uneni ovat aina outoja ja epäloogisia.

uinnin jälkeen menimme sitten uimahallin (tai pikemminkin siinä vaiheessa tajusin, että se muistutti enemmän kylpylää) kahvilaan ja siellä oli taas se sama puhdasverinen perhe ja he istuivat viereisessä pöydässä. tervehdin poikaa kohteliaasti ja muistan, että hän taas tuijotti ja sanoikin jotain, mutta tässä vaiheessa taisin alkaa jo heräillä joten. se arvoitus jäi selvittämättä.

ensi yönä ep. 2 voisi olla ihan hauska. voisin hengailla Kanamen kanssa, ok ?


mutta,

ah, menen peilistä katsomaan kasvatanko jo hampaita. nähdään~

-iluy. ✖

listen to one story

nyt soi: Okiayu Ryoutarou & Orikasa Fumiko - Listen to one story

Meidän ei tule vuodattaa kyyneliä.
Se näet on sydämen voitto ruumiista.
Todiste siitä,
että olemme olentoja,
jotka eivät hallitse sydäntään.

se käsittämätön mutina - niinhän siinä sanotaan.

-iluy. ✖

dears

nyt soi: Gackt - Dears ~Unplugged~
mood:

confident, huh?

mistä ihmeestä itsevarmuus tulee?

olen tässä katsellut erästä nimeltä mainitsematonta anime-sarjaa ja miettinyt vähän tuota... tai en niin vähääkään. minulle on sanottu, että olen itsevarma, että vaikutan itsevarmalta. miksi sitten tuntee olevansa sisimmässään aivan rikki & hajalla? itsevarmuus on se naamio mitä näytämme vain muille. on helppoa uskotella olevansa jotain muuta eikä kuunnella sitä surullisen kuuluisaa oman sydämensä kaunista ääntä. ääntä, joka on aina ärsyttävän oikeassa omistajansa suhteen.

ette usko miten yllätyin, kun kuulin tuon sellaisen ihmisen suusta, joka pinnallisena ihmisenä ajattelee yllättävän syvällisiä asioita. kiitän lämpimästi kauniista sanoista. vähän epäilin sitä vitsiksi, mutta vallitsevan tilanteen huomioon ottaen se olisi ollut liian julmaa pilaa enkä usko kyseisen henkilön ikinä kykenevän moiseen. niin, taitaa olla muutaman päivän tarkkuudella kaksi vuotta siitä hetkestä.

viime aikoina...

okei, tämä tulee kuulostamaan niiiin tyhmältä, myönnän sen itsekin ilomielin.

koska tiedän, että muiden ihmisten luomat asiat - kirjoitukset, tekstit, kuvat, tarinat... - tekevät minuun niin suuren vaikutuksen, että melkein hävettää niin kaiken sekamelskan keskeltä tunnen, että minulle on kehittynyt jonkinlainen, haluan sanoa sairas mutta se ei tähän yhteyteen sovi ollenkaan, omituinen väärän ja oikean taju. en tiedä miksi muuksi sitä kutsuisi. elämänasenne? kummallista. omituista on jo pelkästään sekin, että olen antanut muiden ihmisten luoda sen ja sitten vain imenyt vaikutteet kuin pesusieni. olisi niin siistiä ja hienoa ja ihailtavaa ja vaikka mitä olla vain ns. yksinäinen susi, oman tiensä kulkija, joka viittaa ylisuurella kintaalla muiden vaikutteille ja mielipiteille. sellainen kuin kaikki suuret sankarit kaikissa niissä sarjoissa ja luomuksissa, joista vaikutteita olen saanut.

nyt siis kuulostaa siltä kuin olisin itsekin joku helvetin anime-sankari, niinkö? joo. niinhän se on. pelastan maailman huomenna, pitää muistaa laittaa kello soimaan aamuksi.

eikun ihan oikeasti. miten voi olla oman elämänsä sankari? onko oikein olla itsekeskeinen paska, kuten minä minä minä minä <33<3<33<3<333 vai pitääkö olla jalomielinen, niin saatanan hyvä että ihan silmiin sattuu, ottaa kaikki huomioon ja olla vaatimaton? ihailtavaa. vai...

onko mahdollista, että riittää kun on itsevarma omasta elämästään, itsestään, ei välttämättä edes teoistaan - kaikki tekevät virheitä, mutta onko se sallittua ? saako ne rajat määrittää itse vai pitääkö kuunnella muita? MITÄ MUKA TEEN VÄÄRIN OLEMALLA NIIN HELVETIN SUBJEKTIIVINEN KUIN VAIN VOI OLLA?! objektiivisuus on ihailtavaa. eikö oman perseen pelastaminen olekaan prioriteetti numero yksi? selviytymisvaisto, kova tahto elää, selvitä kasan päällimmäiseksi - ne tulevat aina kakkosena. eivät edes hyvänä kakkosena, vaan ainaisena hopeana. niillä pärjää, mutta kaikki ketä ympärilläsi on, niin. niitä ei innosta tuollainen asenne.

eli meidän siis pitää pelastaa joku muukin kuin itsemme. aina eivät mene nallekarkit tasan ja sillä tavalla, vai?

koska on oikeudenmukaista niin sankareiden pitää olla sankareita ja niiden muiden niitä tyhmiä sidekickejä ja sivuhahmoja, joita vilautetaa kymmenen sekuntia sadan jakson aikana. niinhän se menee. julmaa.

aivan niin...

itsevarmuushan tulee vain siitä kuinka paljon saa aikaa ruudussa - eli kuinka paljon enemmän on kuin muut. mutta älkää nyt ymmärtäkö väärin, kohta minulta loppuvat ajatukset, enkä ole vielä tullut minkäänlaiseen johtopäätökseen. sellaiset ovat aivan liian yliarvostettuja.

kiitos kun sain sekoittaa teitä.

-iluy. ✖