. . . yappari.

nyt soi: 12012 - Cheeky Doll

- Sinut karkoitetaan maasta !
- Yappari !

öh. niin. no. mitäs tässä. joulunjälkeiset alennusmyynnit <3___<3>

huomenna (tai siis tänään kun kelloa huomasin vilkaista) vielä jos jotakin löytäisi. enpäs saanut Degin DECADEa vielä. en kumpaakaan. ei kuulemma toimituksia tällä viikolla. enkä kyllä ala maksamaan postimaksuja. basukaado on keksitty. itken. ei edes Antikun lippuja vaikka niiden takia olen ahkerasti käynyt ahdistelemassa erästä levykaupan pomoa. ;__; mahtaa mies huokaista syvään aina kun ernuja astuu kauppaan. se on sitten sob.

sotken tätä mustuutta joka paikkaan kun lakkasin kynnet. pakko herätä aikaisin että ehtii mukaan @ kaupoille ! en oikeastaan ole mikään vaatekauppaihminen, mutta ale rea on kivaa. ainakin joskus. silloin kun mamma betalar. ja anteeksi pakkoruotsin käyttö. onneksi ei sitä tarvitse kirjoittaa. huh.

noh. ehkä alan tästä katsomaan Hagane no renkinjutsushi ( ? ) jakso numero 29 ja heti ruutuun ponnahtaa Alin ruma naama. <3>

arkipäivää, part 24563447

D'oh.

eikä ole edes tylsää. ei ole, ihan oikeasti. lähinnä sims tuossa pyörinyt. jopa yhtäaikaa pleikkarin kanssa. huomenna taas keikka. oli muutama viikko sitten ja oli viime perjantaina. hissanopettajani rakastaa minua kun "joudun" olemaan joka toinen perjantai pois tunneilta... hyppäri. mikä ihana tekosyy~ huomenna koulu alkaa kello 10 ja sitten tuplakemia. -___- sitten luokan pikkujoulut (!) ja kotiin ! valmistautumaan keikalle = dataus.

kaikki rahat meni kun ostin joululahjat. nyyh. pitäisi vielä yhdelle kamulle jostain repiä polvisukat tai jotain. sain kyllä aivan parhaan joulukortin tänään. siinä on Kyo jolla on loistoilme ja tonttulakki ! kiitokset lähettäjälle <3

Laulu minusta kalana, rakastuneen ajatuksen kuplasta.

huh.

vihdoin ja viimein tämä hitonmoinen koeviikkokasarysä on ohi. tuleva jakso näyttää jo paljon valoisammalta. ainakin hyppytuntien suhteen. kymmenen tuntia hyppyä viikossa. repikää siitä !

addiktoiduin aivan täysin kun sorruin investoimaan Ayabien tour´06>>´07 バージンスノーカラー (Virgin Snow Color) DVD:en. kappale nimeltään "mefish no uta, koigarano suihou" vei mukanaan. nyt olen kuunnellut tuota noin sata kertaa päivässä ja tuijottanut liveä kolmisen tuntia. en oikeastaan ole koskaan ollut mitenkään suuri Ayabien fani, mutta ainakin tuota kalalaulua kuuntelen fanaattisesti~ käänsin lyriikatkin suomeksi, englannin pohjalta siis. en todellakaan taida japania tarpeeksi moiseen..

Kerroit minulle tarinan "Tuhkimosta" sinä päivänä, minä haluan lasikengät, myös.
Enkö voi olla Tuhkimo, koska minulla ei ole jalkoja?

erityisesti tuo kohta osui jotenkin. en vain tiedä miksi. eikö voi olla jotakin mitä haluaisi, koska jokin ominaisuus puuttuu ? aivan varma en ole onko solisti Aoi itse sanoittanut tämän saati kuka on säveltänyt, mutta lyriikat on silti ihanat. jos olisit kala, sinulla ei olisi jalkoja, et voisi puhua, etkä siis voisi kertoa tunteistasi. voisit kirjoittaa sen ainoan sanan, jonka rakkaasi sinulle opetti ja jätti tuon sanan sinulle ennen kuin pakeni, voisit kirjoittaa sen huurteiseen ikkunaan ja toivoa hänen huomaavan. "rakkaus". olisit rakastunut niin paljon, että unohdit räpytellä silmiäsi ja hengittää. kuplat kulkevat ylöspäin ja katoavat. toivotaan, ettei sinulle, hänelle tai meille käy niin.

taidanpa tästä kirjoitella jotakin~

...

nyt soi: Dir en grey - Audience Killer Loop

kun normaalisti heräsin aamulla ja kuvittelin meneväni pesemään hampaita, siinä puolessa välissä tajusin, että vessan pytty oli reunoilta veressä. O___O "okei. mitä helvettiä..?" vessan huuhtelu/vetonupissa oli myös, seinille oli roiskunut, matolla oli ja lattialla. ei mitenkään paljon, mutta vähän alkoi ihmetyttää. ehkä tämä selittää yöllä kolmen ja puoli neljän välillä kuuluneet oksentelun äänet seinäni takaa... menee jo aika utopistiseksi. jännitystä elämään. olisi ehkä mielenkiintoista tietää miksi kyseinen henkilö oli tuollaista saanut aikaa, eikä viitsinyt siivota jälkiään, kun pikkusisko aamulla järkyttyy hammaspyykillä.

mutta jos siirtyisin hieman iloisempaan aiheeseen. tein eilen (tai oikestaan tänään yöllä) melodian raakileen valmiiksi. kappaleen nimi on siis Kirsikkapuu ja pikkulinnut. jotakin omaleimaisuutta siihen pitäisi vielä saada, mutta ei se nyt omaan korvaan aivan pöllöltä kuulostanut, kun (keskellä yötä) tallensin sen mp3-soittimeen. pitää vielä kysäistä bändimme solistin mielipidettä asiasta. nyt tämä raakile kuulostaa kuitenkin liikaa Gacktilta.

hm. käynpä vilkaisemassa, onko vessa siivottu...
olihan se. ainakin osittain. mutta asiasta ei puhutä, sillä eihän se minulle kuuluu. eli siis salakuuntelen oven takana, jos asiasta tulee "miesten kesken" puhetta. ovelaa...

päivän tehtävää-lista on pitkä kuin nälkävuosi:
- äidinkielen viisiminuuttinen puhe, aiheena syömäpuikot.
- uskonnon essee elokuvasta jonka katsoimme tunnilla, eli siis piirsin.
- ruotsin verbikokeeseen lukemista...
- kuvaamataidon kotityö. pitäisi skannata ja värittää koneella mustetyöni.
- japanin kokeisiin lukemista ja esitelmän tekoa. aiheena ruokakulttuuri...
- ruotsin, fysiikan ja uskonnon kokeisiin lukua
- huoneen siivous. -____-
- matematiikan 5 5236364 kotitehtävää.
- koepäivien tarkistus.
- ja pitäisi kirjoittaa muutama päiväkirjamerkintä erinäisiin vihkoihin.

sellaista siis.

arkipäivää, part 24563446

nyt soi: alice nine. - WHITE PRAYER

loistavaa. aamulla herätys kello 5:30, kuten normaalistkin. bussi kouluun lähtee noin kello 6:50 ja perillä pitäisi olla puoli kahdeksan jälkeen. en ehkä jaksa.

huomenna fysiikan tuplat. ARGH.. =____= no jaa. piirustuslehtiö mukaan, läpät puheenaiheet muistiin ja mikäs siinä. viime tunnin aiheina olivat muun muassa mielenkiintoiset kirosanat. joista nyt et haluaisi laittaa esimerkkejä tänne.
mutta sain sentään jotakin aikaan tänään ! piirsin TSUKASAn (D'espairsRayn rumpali-ihanuus) kuvan valmiiksi. siinä meni äidinkielen ja vähän muitakin oppitunteja. tyytyväinen lopputulokseen olen melkein. leuka on liian kapea.. herran kuva löytyy tuosta vierestä. tiedostoja selatessani tuli kauhea epäluulo, että oliko tuo piirtämäni ukkeli nyt sitten Karyu vai TSUKASA o_o ?! mutta eipä väliä...


evotinpa eilen täysin kympillä taas rumputunnilla. ja opettajani oli saada sydänkohtauksen kun kerroin kauan jonotimme viime viikon maanantaina Diruja. opin uuden sanan ! Räkki ! (?) rummuissa kun Shinyalla oli sellaisia ihme telinetankosysteemejä joissa kaikki tomit ja rimtomit ja pellit oli kiinni. ei olleet basarissa, ei olleet, ei. huomioin sentään jotakin.
mutta kuitenkin, soittelin vispilöillä valssikomppeja. voi lol. kun tahtilajina on 3/4. ja rumpukirjasta pari aukeamaa, joissa evotin vähemmän.

tavallista kaikkea siis.

hei.

tuli kauheanmoinen idea että pistänpäs blogin pystyyn. no mikäs siinä. huomenna tulee dir en greyn keikasta kuluneeksi viikko. ei siitä tosiaan voi olla niin kauan.. vieläkin päässä heittää. mutta sain hirmuisesti motivaatiota, kiitos shinyan stalkkauksen ennen keikkaa... asia meni siis näin:

olin juuri tulossa erään tamperelaisen henkilön, johon keikkajonossa tutustuin, kanssa kampista. tiedättehän, blippoon, morticiaan ja hakemaan ilmaisjakelulehtiä cyber shopista. ei takamuskylmety kun ei jaksanut koko kahdeksaa ja puolta tuntia seisoa. kiitos kun kahdessa 'sue'ssa on tarpeeksi sivuja. mutta siis, "aasialainen !" ottamassa valokuvaa tavastia-klubin edessä olevista keikkajulisteista. mitä on tulossa, menossa ja niin edelleen. huomioin ihmeissäni että sisällä käytävässä seisoo joku blondi. "...shinya vai die ?" ja shinyahan se oli O_________O
stalkkasimme sitä sitten siinä. random aasialainen avustaja huomasi meidät ja nauroi, kun porukkaa alkoi kerääntyä enemmänkin siihen. shinya hieman hymähti (dissasi meitä prkl !) ja valokuvan ottanut aasialainen vilkutti meille. sitten he lähtivät. "no, shinya! dont go !" sanomattakin selvää, että huutaminen oli toki turhaa. mutta jonossa kun menossa olimme takaisin omille paikoillemme, täristen ja ääni vinkuen. "nähtiin shinya ! OMG !" se oli niin ihmeellistä. alkaa tulla tavaksi tämä shinyan stalkkaaminen ennen keikkaa, prehaps ? no, saisi tullakin.. minun puolestani.

keikka itsessäänhän oli siis aivan mahtava. vaikkei profeettamme kyo itseään satuttanutkaan (ainakaan kovaa), saimme kuulla kyocappellaa (olemme ikuisesti katkeria, sinä joka kiljuit tämän aikana), toshiyan pyhää vettä lensi yllemme ja hän kastoi meidät (sääli ettei ollut kyon), kaoru headbang suoraan edessämme (oi sitä, über-ihanaa partaa, imao), daisuken uusi kitara (!), dozing green livenä maailman ensimmäisten ihmisten joukossa (?), ja tätä voisi jatkaa loputtomiin. kiitos kun yllätitte täysin, soittamalla 'KODOU'n ja 'Riyy'n. oli ikimuistoinen päivä.

ehkä päätän tähän tänään.